Saimme asunnon kaupaksi ja uusikin koti löytyi - ja muuttokin on jo suoritettu!
Tänä vuonna joulukortti yhdistyy osoitteenmuutoskorttiin... Uusi koti kiiltää nyt kirjaimellisesti:)
Possu on lainattu Pick-a-pig-pelistä! Kerrassaan verraton reaktiopeli!
torstai 13. joulukuuta 2012
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Villaa ylle
Sain vihdoinkin pääteltyä sinänsä hauskaan neulontatekniikkaan perustuvat lapaset. Lanka on Novitan Aloe Vera -lankaa, joka on aika ohutta. Nämä ovatkin aika ihonmyötäiset lapaset mutta voi käyttää kylmemmillä keleillä vaikka aluslapasina. Ohje on ET-lehden lapaskisasta viime talvelta. Bloggari Kukkarukkanen näyttää taikoneen samanlaiset:) Hän oli taikonut lapasiin lisäksi kauniin reunan.
Huhuuu...
Halloweenini jää tällä erää hiukan tyngäksi, koska kotimme on myynnissä. Koristeiden kanssa on joutunut harrastamaan tietoista itsehillintää, jotta paikat näyttäisivät suht normaalilta (alla on pari fiilistelykuvaa). Onneksi Hanna on ottanut Halloween-juhlista vetovastuun, tuskin malta odottaa tulevaa lauantaita:) Ps. samaisena viikonloppuna 2.-4.11. on Lautapelaamaan-tapahtuma, jota suosittelen lämpimästi kaikille - jopa Monopoli-traumasta kärsiville! Sunnuntaina tilaisuuteen ei ole edes sisäänpääsymaksua!
| Jack-O-Latern eli kurpitsajaska on päässyt sinkkiämpäriin. Kurpitsan kovertaminen ei ole vaikeaa, ei muuta kuin taiteilemaan! |
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Halloween kalenteri
Näin Pottery Barn Kidsillä halloween kalenterin (ei ole enää myynnissä) ja päätin askarella pojille (lue: itselleni) sellaisen. Kangasmerkit tlasin etsystä. Lokerikot alkavat 19:sta pelkästään tilankäytön takia. Luukuihin ei mahdu juuri mitään, ehkä laitan niihin konvehteja. Tämä on liimattu Erikeeperillä
Muumiofixaatio
Poden siis jonkin asteista muumiofixaatiota. Tässä jo kolmas muumio. Yksi tahmatassuista ehti jo irroittaa silmät tältä. Onneksi liimaa on. Ajattelin vielää laittaa lankaa ja ripustaa tämän vaikka lamppuun. Ohjeet Marthalta.
sunnuntai 23. syyskuuta 2012
Voi syksyn ihanuutta!
Laitanpa tästä kuvan tältä viikonlopulta, joka muistuttakoon miksi syksy ON varsin mukava vuodenaika:) Kun silmä tottui suppilovahveroihin, niitä suoraan vilisi joka paikassa. Olin tosin saada hitusen huolestuneen siipan mukaan poliisit perääni - innostuin sienistä niin että en pitänyt tuttua metsätietä niin turhan tarkkaan silmällä ja kappas, normaalisti tunnin reissusta tuli kolmen tunnin reissu...
Onneksi tämä sienimetsä ei ole niin iso etteikö siitä selviä kun jaksaa tarpoa tarpeeksi. Seuraavaksi otan kännykän mukaan, sen Sports Trackerillä saa tietää reitin pituuden ja reittiseuranta voi helpottaa tien löytämistä takaisin lähtöpisteeseen.
tiistai 18. syyskuuta 2012
Halloween koristeita
Näin Etsyssä kivannäköisiä huopakoristeita. Frankenstein on hieman pyöreämpi kuin kuvassa. Nämä voisi antaa lapsille "partyfavor" tyyliin.
Muumio malja
Maija on saanut mut innostumaan Halloweenistä. Löysin tällaisen maljan ohjeen netistä ja ajattelin kokeilla, kuinka se onnistuu. Kuumaliimasin siis kaksi kukkapurkkia yhteen ja revin tyynyliinasta riepuja, jotka myös kuumaliimasin. Silmät ovat pingispallosta.
Tuo vihreä on muovikippo, ettei Mr. Hygieniapassilla ole sanomista. Kipon saa helposti irti.
Tuo vihreä on muovikippo, ettei Mr. Hygieniapassilla ole sanomista. Kipon saa helposti irti.
keskiviikko 1. elokuuta 2012
Bonjour!
Käväisimme Hannan kanssa Pariisissa viime viikonloppuna - hieno reissu, lämmintä ja nähtävää riitti!
Olin fiiliksissä nähdessäni jälleen Sacre Coeurin ja tietysti välkehtivä Eiffel pysäyttää aina. Kävin ensimmäistä kertaa Versaillesissa missä illalla oli tarjolla puutarhojen ihastelua ja ilotulitusshowta.
Olin fiiliksissä nähdessäni jälleen Sacre Coeurin ja tietysti välkehtivä Eiffel pysäyttää aina. Kävin ensimmäistä kertaa Versaillesissa missä illalla oli tarjolla puutarhojen ihastelua ja ilotulitusshowta.
| Notre Damen koristelu mykistää |
| Aah Eiffel... |
| Ihania tuliaisia - jäi tosin ikkunaostokseksi virkeiltä aamuturisteilta kauppojen ollessa kiinni:) |
| Tanssia Versaillesissa - missäpä muuallakaan kuin peilisalissa |
| Versailles toimi näyttämönä historiansa ensimmäiselle naisnykytaitelijalle töineen (Joana Vasconcelos) |
torstai 26. heinäkuuta 2012
Naivina Iittalassa
Kävimme kesäretkellä Iittalan naivistinäytelyssä ja ihastuin siellä Sanna Lappalaisen traktoriaiheisiin tauluihin. Sannan kotisivuilta löytyi traktoreita lisää.

(Kuva on Sannan kotisivuilta, traktori on vuoden 2008 malli.)
Itse en ole niin taitava ompelija, että saisin tällaisia taideteoksia aikaan. Pitää joko yksinkertaistaa mallia tai antaa idea eteenpäin.
(Kuva on Sannan kotisivuilta, traktori on vuoden 2008 malli.)
Itse en ole niin taitava ompelija, että saisin tällaisia taideteoksia aikaan. Pitää joko yksinkertaistaa mallia tai antaa idea eteenpäin.
maanantai 16. heinäkuuta 2012
Magneettista menoa
Pariisi mielessä; syystäkin sillä suuntaamme parin viikon päästä Hannan kanssa ihmettelemään Champ Elyseen ja Eiffel-tornin väliin (ja hiukan ympärillekin) mahtuvia ihmeitä. Siinä missä Hanna on paneutunut oppaiden haltuunottamiseen, olen valmistautunut matkaan katsomalla mm. Coco Chanelista kertovan minisarjan ja Woody Allenin Keskiyö Pariisissa. Etenkin viimeksi mainittu tarjoilee komeita kuvia kohdekaupungistamme!
Pariisilaisfiiliksissä - ja saksimestari Saran (7 v) vieraillessa meillä - askartelimme joukon magneetteja. Kätevää, saksin leikattavaa magneettilaattaa löytyi Sinellistä. Macaronet ja Eiffel on leikattuja kuvia lehdestä, teimme myös pari magneettia koiratarroista, Saran piirtämästä kukkakuvasta ja perinteisistä kiiltokuvista. Kuvat saa magneettiin helposti magneetissa olevan tarran avulla. Suojasimme kuvat kontaktimuovilla, jotta niitä voi tarvittaessa vaikkapa pyyhkiä (esim. jos pitää jääkaapin ovessa tahmatassujen ulottuvilla:)
Pistäydyimpä ennen Pariisia Juvalla. Siellä sain ihailla erään aidon käsityöihmisen töitä. Hän on tekemisen lisäksi itse suunnitellut useimmat liinat; siniseen liinaan hän on värjännyt langat sekä itse kankaan!

Pariisilaisfiiliksissä - ja saksimestari Saran (7 v) vieraillessa meillä - askartelimme joukon magneetteja. Kätevää, saksin leikattavaa magneettilaattaa löytyi Sinellistä. Macaronet ja Eiffel on leikattuja kuvia lehdestä, teimme myös pari magneettia koiratarroista, Saran piirtämästä kukkakuvasta ja perinteisistä kiiltokuvista. Kuvat saa magneettiin helposti magneetissa olevan tarran avulla. Suojasimme kuvat kontaktimuovilla, jotta niitä voi tarvittaessa vaikkapa pyyhkiä (esim. jos pitää jääkaapin ovessa tahmatassujen ulottuvilla:)
| Sara saksi sulkamagneetin kun tätin kärsivällisyys joutui koetukselle:) |
Pistäydyimpä ennen Pariisia Juvalla. Siellä sain ihailla erään aidon käsityöihmisen töitä. Hän on tekemisen lisäksi itse suunnitellut useimmat liinat; siniseen liinaan hän on värjännyt langat sekä itse kankaan!
sunnuntai 17. kesäkuuta 2012
Sateella ehtii...
Tänään on ropissut lähes koko ajan; vesipisaroiden määrä on vain vaihdellut hetkittäin saavista sangolliseen. Tämän blogin kannalta sade lienee tervetullut; sain napsittua joitakin kuvia projekteista, kuten...
Hannan pian käsillä oleva juhlapäivä antoi inspiraatiota kaivaa esiin nämä kakkusoftiet. En ole todellisuudessa mikään ylisuuri täytekakun ystävät, mutta näitä en voinut vastustaa. Softies-paketti löytyi viime kesänä niinkin yllättävästä paikasta kuin Kiasmasta. Se, että paketissa oli kaikki kakkua varten antoi hyvän sysäyksen alkaa itse työhön. Aineita oli riittävästi myös toiseen kakkuun, jonka tein hiukan myöhemmin. Ainostaan "pom-pomin" kanssa jouduin soveltamaan sekä lisäsin omasta takaa fyllinkiä.
Kävimme yhden suosikkivieraistamme Venlan (7 v) kanssa etsimässä hänelle kynsikoruja. Kiersimme mm. Jumbossa Kickissä, Seppälässä, Prismassa ja Anttilassa. Anttilassa oli aivan loistava palvelu. Kun kysyimme neuvoa korujen luokse, myyjä lähti opastamaan oikeaan paikkaan ja esitteli tuotteita nimenomaan varsinaiselle asiakkalle eli Venlalle - ja varsin asiantuntevasti. Sisäinen harakkani (kaikki kiiltävä on niin kiehtovaa) heräsi samalla ja ostin myös itselleni kesäkynsitarrat. Lopputulos oli valitsemallani kuosilla kyllä turhan raisu, mutta rauhallisempaa tyyliä voi hyvin miettiä juhliin. Tarra pysyi varsin hyvin ja kesti tiskausta, koneella näpyttelyä... Tarrojen hinnat vaihtelivat n. 2 eurosta 9 euroon.
Kävin taannoin Jämsässä ja huopatehdas Lahtisten varaston poismyyntitapahtumassa. Se oli ensimmäinen visiittini heillä - onneksi ei ollut talvi, sillä olisin ostanut kaikki pois. Nytkin jouduin himmailemaan; matkaan päätyi nämä superihanat lipokastyyppiset huopaset (ne istuvat aivan uskomattoman hyvin) sekä huopaperhosia, joilla koristelin jälkikäteen tossukkani. Hankin myös saunahatun, jonka koristelu on vaiheessa...
Hannan pian käsillä oleva juhlapäivä antoi inspiraatiota kaivaa esiin nämä kakkusoftiet. En ole todellisuudessa mikään ylisuuri täytekakun ystävät, mutta näitä en voinut vastustaa. Softies-paketti löytyi viime kesänä niinkin yllättävästä paikasta kuin Kiasmasta. Se, että paketissa oli kaikki kakkua varten antoi hyvän sysäyksen alkaa itse työhön. Aineita oli riittävästi myös toiseen kakkuun, jonka tein hiukan myöhemmin. Ainostaan "pom-pomin" kanssa jouduin soveltamaan sekä lisäsin omasta takaa fyllinkiä.
![]() | |||||||||||||||
| Synttärifiiliksissä |
Kävin taannoin Jämsässä ja huopatehdas Lahtisten varaston poismyyntitapahtumassa. Se oli ensimmäinen visiittini heillä - onneksi ei ollut talvi, sillä olisin ostanut kaikki pois. Nytkin jouduin himmailemaan; matkaan päätyi nämä superihanat lipokastyyppiset huopaset (ne istuvat aivan uskomattoman hyvin) sekä huopaperhosia, joilla koristelin jälkikäteen tossukkani. Hankin myös saunahatun, jonka koristelu on vaiheessa...
sunnuntai 10. kesäkuuta 2012
Kesä kauneimmillaan
Maikin innoittamana kävin kuvaamassa pihan kukkia. Nyt on kesä kauneimmillaan: vielä on muutama tulppaani, syreenit ja omenapuut kukkivat. Vielä hetki odotellaan pulleiden pioninnuppujen avautumista. (Kuvat eivät tee oikeutta kasvien oikeille väreille.)
Syreeneitä löytyy vielä valkoisenakin. Ulkona on aivan huumava tuoksu!
Kumpi väri on kauniinpi? En tiedä.
Pihasta löytyy myös pieni joulukuusiviljelmä serbiankuusia. En ole aiemmin nähnyt liloja käpyjä. Tuli mieleen, jos jouluna olisi kuusi täynnä tällaisia käpyjä, ei muita koristeita tarvittaisi. Vielä kun mikrobiologit tekisivät kiiltomadosta ja serbian kuusesta hybridin, jolloin jokainen käpy vilkkuisi. (Heillä on todennäköisesti parempaakin tekemistä, ehkä opiskelen itse alaa.) Tietysti kävyt pitää saada pysymään kuusessa joulukuussa.
Kumpi väri on kauniinpi? En tiedä.
Pihasta löytyy myös pieni joulukuusiviljelmä serbiankuusia. En ole aiemmin nähnyt liloja käpyjä. Tuli mieleen, jos jouluna olisi kuusi täynnä tällaisia käpyjä, ei muita koristeita tarvittaisi. Vielä kun mikrobiologit tekisivät kiiltomadosta ja serbian kuusesta hybridin, jolloin jokainen käpy vilkkuisi. (Heillä on todennäköisesti parempaakin tekemistä, ehkä opiskelen itse alaa.) Tietysti kävyt pitää saada pysymään kuusessa joulukuussa.
maanantai 14. toukokuuta 2012
Sormenpäät hellänä - puutarhasta!
Ystäväni Eva on guru löytämään kaikkia huippuja kahvihetkikohteita; Nut House hieman Tukholman ulkopuolella oli eräs tällainen. Paikan erikoisuutena on mm. pihalle kootut erilaiset kasvihuoneet, joista saa valita mieleisensä nautinnollista rentoutumishetkeä varten. Sieltä bongasin myös tällaisen istutusidean.
Versioin tästä pari istutusryhmää (joskin hitusen perinteisempiä) omaan pihaani (etu- ja takapiha) koristamaan.
![]() |
Kannuasetelma, kannun ja alusastian sain äidiltä jo viime vuonna. Alustaan lisäsin Kekkilän rantakiviä (25 kiloa kiviä on muuten aika painava pussukka:)
|
In English: Nut House is a garden located a little bit outside of Stockholm; I loved their idea of collecting all kind of glass houses to the yard for guests to pick the best for their coffee break (cudos for my friend Eva is wizard pf finding places that give great ideas:). There I also saw this old chair used for plants and later tried the idea into my own yard...
Ideaa vauvataulusta
Oma kosketukseni vesseleihin tapahtuu kummin roolin kautta. Pari "kummitettavaa" on jo päässyt rippikouluikään, muutama taistelee vielä vaippojen kanssa. Ylipäätään on ihana seurata kaikenikäisten taaperrusta ja kehittymistä (sitä tapahtuu, vaikkei aina ehkä vanhempien mielestä..:). Käytiin miehen kanssa muutama vuosi sitten New Yorkin reissulla mm. Big-elokuvasta ja Angelina Jolien suosimassa FAO Schwarzsissa treenaamassa lelutietoutta (ja toteamassa että Euroopassa on paremmat lautapelivalikoimat:). Siellä todella tunsi olevansa elokuvien unelma lelukaupassa. Ehkä täällä on kuitenkin parasta käydä ilman lapsia - ja miehiä ei kannata päästää tekniikkalelujen osastolle!
Viimeksi ihastuin ystäväni Evan kivaan vauvataulun; hän oli ostanut vastaavat tyttärelleen ja pojalleen (vaaleanpunainen ja -sininen...). Metsästän vielä kuka olikaan tämä mysteeridesigneri, että saadaan taulut jakoon kaikille halukkaille:) Tässä kuitenkin itse kuva!
Viimeksi ihastuin ystäväni Evan kivaan vauvataulun; hän oli ostanut vastaavat tyttärelleen ja pojalleen (vaaleanpunainen ja -sininen...). Metsästän vielä kuka olikaan tämä mysteeridesigneri, että saadaan taulut jakoon kaikille halukkaille:) Tässä kuitenkin itse kuva!
lauantai 12. toukokuuta 2012
Vauvakirja
Tuosta edellisestä onkin hyvä siirtyä vauvakirjan tekoon. Yritin kovasti etsiä sopivaa vauvakirjaa kaupasta, mutta kaikissa tuntui olevan jotain vikaa. Päätin siis tehdä koko kirjan itse. Ostin siis kierrekansion ja tein siitä vauvakirjan.
Keräsin kuvia netistä ja skannasin lastenkirjoista. Kirjoitin raskausajasta ja liimasin ultraäänikuvat. Listasin valtionpäämiehet, listahitit ja suosikkinimet. Kun vauva oli syntynyt, otin joka kuukausin kuvan vauvasta ja kirjoitin mitat. Erikoistapahtumista, kuten joulu, otin myös kuvia. Löysin myös erikoispainetut 2€ kolikot poikien syntymävuosilta. Nyt kun kirja on täytetty, sain ajatuksen kansion päällystämisestä. Joskus yläasteella päällystimme mapin. Nyt päänvaivaa aiheutti kierreselkämys.
Keräsin kuvia netistä ja skannasin lastenkirjoista. Kirjoitin raskausajasta ja liimasin ultraäänikuvat. Listasin valtionpäämiehet, listahitit ja suosikkinimet. Kun vauva oli syntynyt, otin joka kuukausin kuvan vauvasta ja kirjoitin mitat. Erikoistapahtumista, kuten joulu, otin myös kuvia. Löysin myös erikoispainetut 2€ kolikot poikien syntymävuosilta. Nyt kun kirja on täytetty, sain ajatuksen kansion päällystämisestä. Joskus yläasteella päällystimme mapin. Nyt päänvaivaa aiheutti kierreselkämys.
Nyt löytyy kaupasta tällainen Minun kirjani, johon saa taskuihin kerättyä kortteja ja muita muistoja. Siinä on varattu aukeama ihan kouluikään asti.
torstai 10. toukokuuta 2012
Häähumua
Käväisin pitkästä aikaa Etsyssä katselemassa mitä kaikkea kivaa sitä on taasen keksitty. Etsy on käsityöläisten sekä antiikki- ja retrohamstereiden oma myyntialusta; osa myyjistä myy tuotteita omalla alueellaan, osa ympäri maailmaa. En ole vielä rohkaistunut ostamaan mitään; mutta niiiiiin lähellä on ollut jo monta kertaa...
Tällä kertaa minut hurmasi ihana hääkakun koriste, missä mr&mrs oli kirjoitettu yhteen. Tästä tuli mieleen, eikö häitä voisi juhlia vaikka joka viides vuosi? Onhan valojen vannomisjuhlia, mutta häihin liittyy oma jännitysmomenttinsa; mitä jos vaikka se toinen jänistääkin?! Meidän häissä ei ollut erityistä teemaa; kutsujen kuvan taiteili mieheni sisko (idea tuli jostakin intialaisesta hääkutsusta; kiitos Tuija!). Pöydillä oli menut, samoja punaisia minikalloja mitä kimpussani ja sulhasen rinta"rossissa" ja pöydät oli nimetty eri lautapelien mukaan (mieheni lautapeliharrastus on yleisesti tiedossa; nimeäminen oli siis samalla hääporukan sisäpiirivitsi).
Kaasoni Hanna taiteli lähipiirin naisille annettavat "itkuliinat" (siis parikymmentä liinaa reunapitseineen ja merkattuine M&T-kirjaimineen!), joka toimi samalla pienenä muistona. Lisäksi vieraat saivat muistoksi perinteisten karkkien sijaan Pentikin pienet tuoksukynttilät pienine värssyineen (meillä oli vaahtokarkkeja jälkiruokapöydässä ja illalla jaossa, mun suokkareita).
(Vuokrasin hääasun, joten muistojen laatikossa on huntu, muutamat lehdet, pari kynttilää sekä Hannan liina!)
Meidän hääkakunkoristeen toin Ruotsista, se oli tuolloin (uuh...kahdeksan vuotta sitten) sopivasti erilainen - ja samalla meidän huumorintajuun sopiva. Muuten on kuulema ruotsalainen perinne, että hääkakun leidillä on möykkyjä naamassa...
Tälle kesälle ei ole häitä luvassa; pahimpaan häänälkään voi käydä vaikka Instylen hääsivuilla sekä Martha Stewartin hääideasivuilla; Amerikan meininki toimii kuten vaahtokarkit. Pienissä erissä nautittuna molemmat toimivat vaahtokarkin tavoin! Pinterestin hääpinnauksia kannattaa välttää, ne saa tosissaan haluamaan uusintakierrosta (siis hääjuhlan osalta:)!
Summary in English: I visited Etsy after while and saw this clever wedding cake topper. That took me back in memories to my own wedding (uuuh, 8 years ago...). My weddding did not have special theme; my best "lady" did a marvellous job by making these handkerchiefs for closer lady guests. We gave out these small sentenced candles (normally in Finland we give out candies, but we had marshmellows for dessert, my favorites!). Our cake topper was this from Sweden, suited our sense of humor:). To live again the wedding, I like to visit Instyle wedding page and check out Martha Stewart wedding tips. In small amounts, they work like marshmellow:) I try to avoid Pinterest boards on wedding themes; they make me seriously to want to marry again!
Tällä kertaa minut hurmasi ihana hääkakun koriste, missä mr&mrs oli kirjoitettu yhteen. Tästä tuli mieleen, eikö häitä voisi juhlia vaikka joka viides vuosi? Onhan valojen vannomisjuhlia, mutta häihin liittyy oma jännitysmomenttinsa; mitä jos vaikka se toinen jänistääkin?! Meidän häissä ei ollut erityistä teemaa; kutsujen kuvan taiteili mieheni sisko (idea tuli jostakin intialaisesta hääkutsusta; kiitos Tuija!). Pöydillä oli menut, samoja punaisia minikalloja mitä kimpussani ja sulhasen rinta"rossissa" ja pöydät oli nimetty eri lautapelien mukaan (mieheni lautapeliharrastus on yleisesti tiedossa; nimeäminen oli siis samalla hääporukan sisäpiirivitsi).
Kaasoni Hanna taiteli lähipiirin naisille annettavat "itkuliinat" (siis parikymmentä liinaa reunapitseineen ja merkattuine M&T-kirjaimineen!), joka toimi samalla pienenä muistona. Lisäksi vieraat saivat muistoksi perinteisten karkkien sijaan Pentikin pienet tuoksukynttilät pienine värssyineen (meillä oli vaahtokarkkeja jälkiruokapöydässä ja illalla jaossa, mun suokkareita).
(Vuokrasin hääasun, joten muistojen laatikossa on huntu, muutamat lehdet, pari kynttilää sekä Hannan liina!)
Meidän hääkakunkoristeen toin Ruotsista, se oli tuolloin (uuh...kahdeksan vuotta sitten) sopivasti erilainen - ja samalla meidän huumorintajuun sopiva. Muuten on kuulema ruotsalainen perinne, että hääkakun leidillä on möykkyjä naamassa...
Tälle kesälle ei ole häitä luvassa; pahimpaan häänälkään voi käydä vaikka Instylen hääsivuilla sekä Martha Stewartin hääideasivuilla; Amerikan meininki toimii kuten vaahtokarkit. Pienissä erissä nautittuna molemmat toimivat vaahtokarkin tavoin! Pinterestin hääpinnauksia kannattaa välttää, ne saa tosissaan haluamaan uusintakierrosta (siis hääjuhlan osalta:)!
Summary in English: I visited Etsy after while and saw this clever wedding cake topper. That took me back in memories to my own wedding (uuuh, 8 years ago...). My weddding did not have special theme; my best "lady" did a marvellous job by making these handkerchiefs for closer lady guests. We gave out these small sentenced candles (normally in Finland we give out candies, but we had marshmellows for dessert, my favorites!). Our cake topper was this from Sweden, suited our sense of humor:). To live again the wedding, I like to visit Instyle wedding page and check out Martha Stewart wedding tips. In small amounts, they work like marshmellow:) I try to avoid Pinterest boards on wedding themes; they make me seriously to want to marry again!
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Suomi - Nurmijärvi kartalla
Tein tällaisen amerikkalaisille ystävilleni. Napin pitäisi olla Nurmijärven kohdalla. Teksi kirjoitettu Tulipin 3D maalilla.
tiistai 24. huhtikuuta 2012
Kuvakirja äidille
(Maija) Hah - opetin oman äitini käyttämään nettiä vasta pari viikkoa sitten. Vaikka hän on jo haka iltapäivälehtien yms. lukemisessa - olen yllättynyt jos hän löytää tämän blogiprojektin:) Siksi uskallan paljastaa äitienpäivälahjani; tein nimittäin hänelle eilen ensimmäisen Ifolor-kirjani.
Ohjelman saa Ifolorin sivuilta ja käyttö on helppoa. Hankalinta on koota kuvat ja alkaa mallaamaan niitä kirjaksi. Koska äiti on todennäköisesti muuttamassa kesästä/syksystä kerrostaloon, kokosin hänelle kuvia tuttujen ihmisten lisäksi nykyisestä talosta sekä kesämökistä. Samalla huomasin, että on se äitee aika taikuri kaikenmaailman sommitelmien kanssa.
Ohjelman saa Ifolorin sivuilta ja käyttö on helppoa. Hankalinta on koota kuvat ja alkaa mallaamaan niitä kirjaksi. Koska äiti on todennäköisesti muuttamassa kesästä/syksystä kerrostaloon, kokosin hänelle kuvia tuttujen ihmisten lisäksi nykyisestä talosta sekä kesämökistä. Samalla huomasin, että on se äitee aika taikuri kaikenmaailman sommitelmien kanssa.
Möksän ulkovaraston seinälle äiti on koonnut paikkoja siivotessaan löytämiään erilaisia, kivasti kuluneita airoja.
Mökkiprojekti jälkeen (ja ennen, aika paljon paikat muuttui osaavissa käsissä)...
Ifolorista sen verran että kirjojen hinnat kannattaa katsoa yrityksen sivuilta ensin. Ne eivät mielestäni tulleet enää editointiversiossa esiin kun piti valita eri versioista. Toki hinnat tuli esiin myöhemmin kun kirjaa oli tilaamassa, mutta kuka enää siinä vaiheessa haluaa perua projektinsa?:) No sen verran jäi editointimoodipäälle, että nyt pitäisi pistää parit reissukuvat kansien väliin...
Lontoo, tammikuu 2011...
English sum-up: I made this photo book for my mom as Mother's Day is getting closer. Yes, I dare to tell this already now because mom is only learning to use Internet - although she is quite savy reading daily news online, I am proud of my teaching skills if she finds this blog on her own:) Anyway, while I was editing this book, I learned my mom is quite wizard with making different kind of arrangements. The photos I have here are from our summer cottage, that she and her boyfriend fixed during the past two summers. Now I got also itch to fix some of the travel pictures into book as well!
maanantai 23. huhtikuuta 2012
Strömsö
8.4. oli Strömsössä Laila Durán valokuuvaja, joka oli tehnyt kirjan Scandinavian Folklore, Norjan ja Ruotsin kansallispuvuista. Lisäksi projektina tehtiin irtotasku, joka näyttää kansallispuvun taskulta.

http://svenska.yle.fi/matochfritid/hobbyartikel.php?id=3280
Life style program Strömsö showed how to make pocket bags.
http://svenska.yle.fi/matochfritid/hobbyartikel.php?id=3280
Life style program Strömsö showed how to make pocket bags.
Penni kalvosinnapit
Tuosta kansallispuvun liivistä sain ajatuksen tehdä pojille kalvosin napit vanhoista penneistä. Vanhemmalle pennit ovat vuodelta 1909, 100 vuotta ennen hänen syntymää ja sopivasti juuri sinä vuonna syntyi isoäitini. Nuoremman pennit ovat myös 100 vuotta ennen hänen syntymää ja sopivästi sinä vuonna syntyi toinen isoäitini.
Tässä kuvassa on kiillotettu penni vasemmalla. Käytin Sampo-pulveria. Hyvä aine
Tässä nämä itsetehdyt kalvosimet. Pennit liimattu kuumaliimalla.
Muotoilu minimaalinen.
Tässä tämä liivi, joka on tehty Suuren Käsityölehden6-7/2005 ohjeen mukaan. Vuonna 2005 oli lehdissä kansallipukuja nukeille. Koko sopivasti 90 cm. Vuorelmalta kankaat.
Cufflinks made from old pennies. The pennies were hot clued to the cufflinks.
torstai 19. huhtikuuta 2012
Joogamatonsuojaprojekti
(Maija) Aloitin viime syksynä astanga-joogan ja samalla tuli hankittua mattokin. Suojan kohdalla emmin koska ne tuppaavat olemaan arvokkaita. Suojien lisäksi tarjolla on myös "ritsoja" eli sellainen narusysteemi; kantosuoja tuntui kuitenkin houkuttelevammalle koska se nimenomaan suojaisi mattoa. Samaan aikaan mietin mitä tekisin pihakirpparilta hankkimalle huipulle retrokankaalle. Joogamaton suojana saisin iloita kankaasta jokainen treenikerta!
Mittasin tarvittavan kangaspalan maton avulla (pituus ja leveys kiertämällä kangas maton ympärille plus jonkinlainen ekstrapala läppää varten; löysin sopivan kokoisen pikkulautasen joka vastasi maton päätyä - näitä pyörylöitä väkersin pari kappaletta; kantolenkki oli täyttä improvisointia) ja ei kun ompelemaan. Lopuksi lisäsin käsin pienet nepparit läppään että matto pysyy pussissa kovemmassakin menossa.
Jälkikommentit: Pussukan suu-aukosta kannattaa tehdä pituuden osalta reilu; itse kuroin vähän turhan liikaa tätä molemmista päistä umpeen. Kantolenkki olisi voinut olla ehkä vielä hitusen pidempi, mutta menee se näinkin.
In English: I made this joga mat cover from this retro type of fabric I found from yard sale. Just measured the length and width (rolled the fabric around the mat) and made two round pieces with help of small saucer. Sewed the pieces together and finished with small poppers to close the opening of the "bag".
Mittasin tarvittavan kangaspalan maton avulla (pituus ja leveys kiertämällä kangas maton ympärille plus jonkinlainen ekstrapala läppää varten; löysin sopivan kokoisen pikkulautasen joka vastasi maton päätyä - näitä pyörylöitä väkersin pari kappaletta; kantolenkki oli täyttä improvisointia) ja ei kun ompelemaan. Lopuksi lisäsin käsin pienet nepparit läppään että matto pysyy pussissa kovemmassakin menossa.
Jälkikommentit: Pussukan suu-aukosta kannattaa tehdä pituuden osalta reilu; itse kuroin vähän turhan liikaa tätä molemmista päistä umpeen. Kantolenkki olisi voinut olla ehkä vielä hitusen pidempi, mutta menee se näinkin.
In English: I made this joga mat cover from this retro type of fabric I found from yard sale. Just measured the length and width (rolled the fabric around the mat) and made two round pieces with help of small saucer. Sewed the pieces together and finished with small poppers to close the opening of the "bag".
keskiviikko 18. huhtikuuta 2012
Kiitos yle!
(Maija) Blogistania on ollut mahtava mahdollisuus tutustua blogeihin ja erilaisiin projekteihin. Mieleeni jäi erityisesti Fiona Timantin emännöimä jakso. Ihailen burleskitähtiä ja kaikkia ihania sulkia, strasseleita ja muita juttuja. Taannoin Instylessa oli esittely Dita Von Teesen kodista, joka oli kyllä asujansa oloinen. Kerrassaan upea salonkihuone ja makkari; keittiö oli ehkä hitusen liian pinkki:) Miten sitä voi olla niin täpinöissään sohvalla röhnöttäessä - yleensä kudon samalla sukkaa tai muuta, mutta Blogistanian aiheuttama ideavirta on niin valtava ettei voi tehdä muuta!
Tästä se lähtee...
(Maija) Hakkismakkis-blogi on itse asiassa kahden leidin yhteisprojekti, minun ja ihanan ystäväni Hannan. Tutustuimme toisiimme reilu 10 vuotta sitten legendaarisessa opiskelijakaupunki Mikkelissä. Siinä missä itse tuppaan saamaan ideoita; Hanna menee jo ja toteuttaa. Tämäkin projekti on juuri tällaisen tuumailun ja "duunailun" tulos; kiitos Hanna!
Pidämme molemmat käsitöistä eri muodoissa ja leipomisesta ja... Olemme molemmat olleet vaihdossa USA:ssa, sieltäkin on tarttunut meille molemmille matkaan yhtä toista (mm. olen Halloween-fani). Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!
Pidämme molemmat käsitöistä eri muodoissa ja leipomisesta ja... Olemme molemmat olleet vaihdossa USA:ssa, sieltäkin on tarttunut meille molemmille matkaan yhtä toista (mm. olen Halloween-fani). Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!
Tilaa:
Kommentit (Atom)
























