Sormenpäät hellänä - puutarhasta!

Ystäväni Eva on guru löytämään kaikkia huippuja kahvihetkikohteita; Nut House hieman Tukholman ulkopuolella oli eräs tällainen. Paikan erikoisuutena on mm. pihalle kootut erilaiset kasvihuoneet, joista saa valita mieleisensä nautinnollista rentoutumishetkeä varten. Sieltä bongasin myös tällaisen istutusidean. 

Versioin tästä pari istutusryhmää (joskin hitusen perinteisempiä) omaan pihaani (etu- ja takapiha) koristamaan.

Kannuasetelma, kannun ja alusastian sain äidiltä jo viime vuonna. Alustaan lisäsin Kekkilän rantakiviä (25 kiloa kiviä on muuten aika painava pussukka:)





Marketat on suosikki-ei-perennojani. Niitä on saatava kesäksi pari. Ajattelin vielä josko löytäisin rautakaupasta metallimaalia ja maalaisin istutusruukut. Ja kuvaajalle kävi pikkuvipa... Kannattaa kastella kukat ensin ja sitten riehaantua kuvaamaan. Menköön "matskua blogiin" -inspispiikkiin!

In English: Nut House is a garden located a little bit outside of Stockholm; I loved their idea of collecting all kind of glass houses to the yard for guests to pick the best for their coffee break (cudos for my friend Eva is wizard pf finding places that give great ideas:). There I also saw this old chair used for plants and later tried the idea into my own yard...

Ideaa vauvataulusta

Oma kosketukseni vesseleihin tapahtuu kummin roolin kautta. Pari "kummitettavaa" on jo päässyt rippikouluikään, muutama taistelee vielä vaippojen kanssa. Ylipäätään on ihana seurata kaikenikäisten taaperrusta ja kehittymistä (sitä tapahtuu, vaikkei aina ehkä vanhempien mielestä..:). Käytiin miehen kanssa muutama vuosi sitten New Yorkin reissulla mm. Big-elokuvasta ja Angelina Jolien suosimassa FAO Schwarzsissa treenaamassa lelutietoutta (ja toteamassa että Euroopassa on paremmat lautapelivalikoimat:). Siellä todella tunsi olevansa elokuvien unelma lelukaupassa. Ehkä täällä on kuitenkin parasta käydä ilman lapsia - ja miehiä ei kannata päästää tekniikkalelujen osastolle!

Viimeksi ihastuin ystäväni Evan kivaan vauvataulun; hän oli ostanut vastaavat tyttärelleen ja pojalleen (vaaleanpunainen ja -sininen...). Metsästän vielä kuka olikaan tämä mysteeridesigneri, että saadaan taulut jakoon kaikille halukkaille:) Tässä kuitenkin itse kuva!

Vauvakirja

Tuosta edellisestä onkin hyvä siirtyä vauvakirjan tekoon. Yritin kovasti etsiä sopivaa vauvakirjaa kaupasta, mutta kaikissa tuntui olevan jotain vikaa. Päätin siis tehdä koko kirjan itse. Ostin siis kierrekansion ja tein siitä vauvakirjan.

Keräsin kuvia netistä ja skannasin lastenkirjoista. Kirjoitin raskausajasta ja liimasin ultraäänikuvat. Listasin valtionpäämiehet, listahitit ja suosikkinimet. Kun vauva oli syntynyt, otin joka kuukausin kuvan vauvasta ja kirjoitin mitat. Erikoistapahtumista, kuten joulu, otin myös kuvia. Löysin myös erikoispainetut 2€ kolikot poikien syntymävuosilta. Nyt kun kirja on täytetty, sain ajatuksen kansion päällystämisestä. Joskus yläasteella päällystimme mapin. Nyt päänvaivaa aiheutti kierreselkämys.

Nyt löytyy kaupasta tällainen Minun kirjani, johon saa taskuihin kerättyä kortteja ja muita muistoja. Siinä on varattu aukeama ihan kouluikään asti.

Häähumua

Käväisin pitkästä aikaa Etsyssä katselemassa mitä kaikkea kivaa sitä on taasen keksitty. Etsy on käsityöläisten sekä antiikki- ja retrohamstereiden oma myyntialusta; osa myyjistä myy tuotteita omalla alueellaan, osa ympäri maailmaa. En ole vielä rohkaistunut ostamaan mitään; mutta niiiiiin lähellä on ollut jo monta kertaa...

Tällä kertaa minut hurmasi ihana hääkakun koriste, missä mr&mrs oli kirjoitettu yhteen. Tästä tuli mieleen, eikö häitä voisi juhlia vaikka joka viides vuosi? Onhan valojen vannomisjuhlia, mutta häihin liittyy oma jännitysmomenttinsa; mitä jos vaikka se toinen jänistääkin?! Meidän häissä ei ollut erityistä teemaa; kutsujen kuvan taiteili mieheni sisko (idea tuli jostakin intialaisesta hääkutsusta; kiitos Tuija!). Pöydillä oli menut, samoja punaisia minikalloja mitä kimpussani ja sulhasen rinta"rossissa" ja pöydät oli nimetty eri lautapelien mukaan (mieheni lautapeliharrastus on yleisesti tiedossa; nimeäminen oli siis samalla hääporukan sisäpiirivitsi).

Kaasoni Hanna taiteli lähipiirin naisille annettavat "itkuliinat" (siis parikymmentä liinaa reunapitseineen ja merkattuine M&T-kirjaimineen!), joka toimi samalla pienenä muistona. Lisäksi vieraat saivat muistoksi perinteisten karkkien sijaan Pentikin pienet tuoksukynttilät pienine värssyineen (meillä oli vaahtokarkkeja jälkiruokapöydässä ja illalla jaossa, mun suokkareita).

(Vuokrasin hääasun, joten muistojen laatikossa on huntu, muutamat lehdet, pari kynttilää sekä Hannan liina!)

Meidän hääkakunkoristeen toin Ruotsista, se oli tuolloin (uuh...kahdeksan vuotta sitten) sopivasti erilainen - ja samalla meidän huumorintajuun sopiva. Muuten on kuulema ruotsalainen perinne, että hääkakun leidillä on möykkyjä naamassa...

Tälle kesälle ei ole häitä luvassa; pahimpaan häänälkään voi käydä vaikka Instylen hääsivuilla sekä Martha Stewartin hääideasivuilla; Amerikan meininki toimii kuten vaahtokarkit. Pienissä erissä nautittuna molemmat toimivat vaahtokarkin tavoin! Pinterestin hääpinnauksia kannattaa välttää, ne saa tosissaan haluamaan uusintakierrosta (siis hääjuhlan osalta:)!

Summary in English: I visited Etsy after while and saw this clever wedding cake topper. That took me back in memories to my own wedding (uuuh, 8 years ago...). My weddding did not have special theme; my best "lady" did a marvellous job by making these handkerchiefs for closer lady guests. We gave out these small sentenced candles (normally in Finland we give out candies, but we had marshmellows for dessert, my favorites!). Our cake topper was this from Sweden, suited our sense of humor:). To live again the wedding, I like to visit Instyle wedding page and check out Martha Stewart wedding tips. In small amounts, they work like marshmellow:) I try to avoid Pinterest boards on wedding themes; they make me seriously to want to marry again!